Lausunto sivistysvaliokunnalle 7.9.2026
Asia: HE 115/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taiteen perusopetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Suomen konservatorioliitto kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä taiteen perusopetusta koskevaksi uudeksi lainsäädännöksi.
Konservatorioliiton jäsenoppilaitokset järjestävät musiikin ja tanssin ammatillista koulutusta, ja valtaosa tarjoaa lisäksi musiikin ja osa myös tanssin taiteen perusopetusta. Tarkastelemme uudistusta erityisesti lasten ja nuorten tavoitteellisen musiikki- ja tanssikoulutuspolun sekä taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen muodostaman koulutusjatkumon näkökulmasta.
Uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti varmistaa:
- varhaisiän kasvatuksen selkeä asema ja jatkumo taiteen perusopetukseen
- lasten ja nuorten aseman huomioiminen oppilaaksiotossa sekä selkeä ja ennakoitava sääntely opiskeluoikeuksista ja oppilasmaksuista
- 50 opintopisteen oppimäärän selkeä määrittely osaamisen ja työmäärän kokonaisuutena sekä osaamisen tunnistaminen ja sujuvat siirtymät koulutusasteiden välillä
- 700 opetustunnin jatko-opintojen roolin kirkastaminen ja täsmentäminen, jotta ammatillisiin ja korkea-asteen opintoihin tavoitteellisesti valmistautuvilla nuorilla on riittävät mahdollisuudet syventää osaamistaan
- eri taiteenalojen pedagogisten ja toiminnallisten erityispiirteiden huomioiminen toimeenpanossa
- uudistuksen vaikutusten järjestelmällinen seuraaminen koulutuksen saatavuuteen ja järjestämisen edellytyksiin
- riittävät resurssit uudistuksen tavoitteiden toteuttamiseen.
Uudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia, mutta useat kohdat vaativat täsmennyksiä
Suomen konservatorioliitto pitää taiteen perusopetuksen lainsäädännön uudistamista tarpeellisena. Hallituksen esitys on monin osin selkiytynyt ja kehittynyt. Se vahvistaa taiteen perusopetuksen asemaa tavoitteellisena ja tasolta toiselle etenevänä koulutusmuotona sekä selkeyttää sen rakennetta.
Taiteen perusopetuksen tulee olla samanaikaisesti laajasti saavutettavaa taide- ja kulttuurikasvatusta sekä mahdollistaa tavoitteellinen ja pitkäjänteinen osaamisen kehittäminen. On tärkeää, että opetussuunnitelman perusteiden laatimisessa oppilaan taitotaso otetaan olennaiseksi lähtökohdaksi tavoitteellisen työskentelyn ja osaamisen kehittymisen määrittelyssä.
Pidämme myönteisenä lasten ja nuorten aseman huomioimista oppilaaksiotossa eli alle 18-vuotiaiden asettamista etusijalle. Lasten ja nuorten aseman tulisi näkyä myös lain tarkoitusta koskevassa sääntelyssä, jotta ikäperusteinen etusija ja taiteen perusopetuksen tavoitteet muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden. Taiteen perusopetusta tulee samalla voida tarjota myös muille ikäryhmille.
Oppilasmaksuja ja opiskeluoikeutta koskevaa sääntelyä on vielä tarpeen täsmentää, jotta koulutuksen järjestäjien vastuut ja harkintavalta ovat selkeitä ja opiskelijoiden yhdenvertaisuus ja oikeusturva toteutuvat. Maksusääntelyn tulee olla riittävän selkeää ja ennakoitavaa, mutta mahdollistaa koulutuksen järjestäjälle tarkoituksenmukaiset ja yhdenvertaiset maksukäytännöt erilaisissa opiskelutilanteissa. Opiskeluoikeutta koskevan sääntelyn tulee olla selkeää ja ennakoitavaa sekä turvata opiskelijan asianmukainen oikeusturva.
Pidämme myönteisenä esityksen pyrkimystä vahvistaa opettajien pedagogista osaamista ja sitä, että opettajan kelpoisuus hankitaan ensisijaisesti tarkoituksenmukaisen koulutuksen kautta. Taiteellisen osaamisen ja työkokemuksen huomioiminen on perusteltua erityisesti täydentävänä osaamisen tekijänä. Lisäksi kiitämme, että kuntien roolia ja vastuita koulutuksen järjestäjinä on selkeytetty esityksessä.
Uudistuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää huolehtia myös riittävistä resursseista. Taiteen perusopetuksen saavutettavuuden ja oppilaitosten toimintaedellytysten turvaamiseksi momentille 29.80.34 ehdotettu tasokorotus tulee toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2027 talousarvioehdotuksen mukaisesti.
Lähtökohtaisesti on hyvä, että eri taiteenaloja kohdellaan yhdenvertaisesti. Samalla on tärkeää tunnistaa taiteenalojen erilaiset pedagogiset ja toiminnalliset erityispiirteet. Esimerkiksi musiikin opetuksessa yksilöopetuksella on keskeinen asema tavoitteellisen opiskelun tukena, mikä vaikuttaa olennaisesti opetuksen järjestämiseen ja resursointiin.
Musiikin ja tanssin alan oppilaitosten kohdalla on tästä syystä tärkeää huolehtia siitä, etteivät lain ja rahoitusmallin muutokset heikennä oppilaitosverkon toimintaedellytyksiä tai tavoitteellisen opetuksen saatavuutta alueellisesti. Suomen musiikkioppilaitosten liitto ehdottaa tämän varmistamiseksi lausunnossaan, että valtionosuusrahoituksen suoritemäärän vahvistamisessa oppilasmäärien ja oppimäärän suorittaneiden määrien vertailun voisi tehdä taiteenaloittain. Tämä ehdotus on hyvä selvittää.
Varhaisiän kasvatuksen asema tulee määritellä selkeästi
Pidämme tärkeänä, että varhaisiän musiikki- ja tanssikasvatuksen asema osana taiteen perusopetuksen kokonaisuutta määritellään selkeästi ja että sen jatkumo taiteen perusopetukseen turvataan.
Varhaisiän musiikki- ja tanssikasvatus on monelle lapselle ensimmäinen kosketus tavoitteelliseen musiikin- tai tanssinopiskeluun ja muodostaa tärkeän perustan myöhemmälle taiteen perusopetukselle sekä tavoitteelliselle koulutuspolulle.
Esityksessä varhaisiän kasvatuksen asema jää epäselväksi. On tärkeää, ettei uudistus heikennä varhaisiän kasvatuksen ja taiteen perusopetuksen välistä jatkumoa tai aiheuta epävarmuutta sen järjestämisen edellytyksissä oppilaitoskentässä. Sääntelyn tulee mahdollistaa oppilaitosten nykyisten varhaisiän toiminnan muotojen tarkoituksenmukainen järjestäminen ilman tarpeetonta epävarmuutta siitä, miten toiminta sijoittuu taiteen perusopetuksen kokonaisuuteen.
Varhaisiän kasvatuksen asemaa ja suhdetta taiteen perusopetuksen oppimäärään, järjestämiseen ja rahoitukseen tulee täsmentää laissa, sen toimeenpanossa ja tulevissa opetussuunnitelman perusteissa.
Taiteen perusopetus osana koulutusjatkumoa
Taiteen perusopetuksella on merkittävä rooli koulutusjatkumossa ja uuden lain myötä se tulee olemaan entistä tiiviimmin osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Taiteellinen osaaminen rakentuu pitkäjänteisesti, ja taiteen perusopetuksessa hankittu osaaminen muodostaa oppilaille perustan ammatillisiin opintoihin, korkea-asteelle ja luovien alojen työelämään hakeutumiselle.
Lainsäädännön ja sen toimeenpanon tulee tukea opiskelijan sujuvaa etenemistä taiteen perusopetuksesta seuraavalle koulutusasteelle sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.
Pidämme myönteisenä koulutuksen järjestäjien yhteistyötä koskevaa sääntelyä. Yhteistyötä tulee hyödyntää erityisesti taiteen perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen sekä muiden koulutusasteiden välisissä siirtymissä, opinto-ohjauksessa sekä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa.
50 opintopisteen oppimäärän tulee muodostaa selkeä kokonaisuus
Pidämme yhden oppimäärän mallia lähtökohtaisesti kannatettavana. Se selkeyttää taiteen perusopetuksen rakennetta ja opiskelijan koulutuspolkua. Samalla on tärkeää täsmentää, millaisen osaamisen kokonaisuuden 50 opintopisteen oppimäärän suorittaminen oppilaalle muodostaa.
Opintopisteiden tulee kuvata opiskelijan työmäärää, kun taas oppimäärän tuottama osaaminen tulee määritellä riittävän selkeillä osaamistavoitteilla ja arvioinnin periaatteilla.
Selkeästi määritelty kokonaisuus tekee opiskelijan osaamisen näkyvämmäksi ja helpottaa ammatillisiin ja korkea-asteen opintoihin siirtymistä. Tämä edellyttää riittävän selkeitä valtakunnallisia periaatteita osaamistavoitteille, arvioinnille ja osaamisen tunnistamiselle sekä riittävää joustavuutta niiden soveltamisessa eri taiteenalojen erityispiirteet huomioon ottaen.
Koulutuspolkujen kehittämisen näkökulmasta mahdollisuus jatkaa opintoja 50 opintopisteen ja 800 opetustunnin oppimäärän jälkeen on kannatettava. Musiikissa ja tanssissa tavoitteellinen osaaminen rakentuu pitkäjänteisen harjoittelun ja asteittain syvenevien opintojen kautta. 800 opetustunnin kokonaisuus ei yksin muodosta ammatillisiin opintoihin tähtääville oppilaille riittävää pohjaa.
Esityksen mahdollistama enintään 700 opetustunnin jatko-opiskelu on siksi tärkeä mahdollisuus ammatillisiin ja korkea-asteen opintoihin tavoitteellisesti valmistautuville oppilaille osaamisen syventämiseksi. Jatko-opintojen aseman tulee säilyä myös käytännössä toimivana, ja niiden tavoitteet, suhde 50 opintopisteen oppimäärään sekä järjestämisen ja rahoituksen periaatteet tulee määritellä riittävän selkeästi.
Opetussuunnitelman perusteiden valmistelu on vielä kesken, eikä saatavilla olevien valmisteluaineistojen perusteella ole muodostettavissa riittävän selkeää kokonaiskäsitystä jatko-opintojen käytännön toteutuksesta. Nämä kysymykset tulee täsmentää ennen uudistuksen toimeenpanoa, jotta tavoitteellisesti eteneville oppilaille voidaan turvata toimiva mahdollisuus jatkaa ja syventää opintojaan.
Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden työssä tulee lisäksi varmistaa, että taiteen perusopetuksen osaamistavoitteet kuvataan riittävän selkeästi ja vertailukelpoisesti niin, että opiskelijan osaamistaso välittyy todistuksista nykyistä paremmin. Tällöin niitä voidaan hyödyntää paremmin jatko-opintoihin siirryttäessä ja valintakokeissa sekä vahvistaa taiteen perusopetuksessa hankitun osaamisen tunnistamista.
Saavutettavuus ja alueellinen yhdenvertaisuus
Konservatorioliitto pitää tärkeänä uudistuksen tavoitetta parantaa taiteen perusopetuksen saavutettavuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta. Uudistuksen vaikutuksia eri taiteenalojen koulutuksen saatavuuteen ja järjestämisen edellytyksiin tulee kuitenkin seurata taiteenalakohtaisesti ja varmistaa edellytykset oppilaitosten elinvoimaiselle toiminnalle.
Erityisesti tulee seurata, miten rahoitusmallin muutokset vaikuttavat oppilaspaikkojen määrään ja tavoitteellisen opetuksen saatavuuteen eri alueilla, ja mahdollisiin ongelmiin tulee voida reagoida uudistuksen toimeenpanon aikana.
Lopuksi
Suomen konservatorioliitto pitää taiteen perusopetuksen lainsäädännön uudistamista tärkeänä mahdollisuutena vahvistaa taiteen perusopetuksen asemaa osana koulutusjärjestelmää.
Musiikin ja tanssin näkökulmasta keskeistä on, että uudistus tukee sekä laajaa saavutettavuutta että tavoitteellisesti eteneviä koulutuspolkuja ja varmistaa toimialojen elinvoimaisuuden. Taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen muodostama koulutusjatkumo tulee tunnistaa uudistuksessa ja sitä tulee vahvistaa.
Suomen konservatorioliitto ry