Liitto toteutti taiteen perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen opettajille suunnatun koronakyselyn lokakuun aikana. Tavoite oli selvittää erityisesti etäopetuksen järjestelytapoja ja oppeja etäopetuksesta kevään 2020 poikkeusolojen aikana.
Lisäksi kartoitettiin opettajien kokemuksia keväästä ja heidän näkemyksiään opiskelijoiden ja oppilaiden selviytymisestä poikkeusaikana.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 161 opettajaa. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat klassisen musiikin opettajat, toiseksi eniten rytmimusiikin opettajat.
Etäjärjestelmien käyttötavat
Eri etäjärjestelmien käyttö oli laajaa ja monipuolista ja useita järjestelmiä käytettiin rinnakkain.
Erityisesti videoiden ja äänitteiden käyttö työn tukena oli merkittävää. Myös WhatsAppin merkitys työssä oli suuri. Kolmanneksi käytetyin apuväline oli Zoom.
WhatsApp ja videotallenteet olivat kaikkien eniten käytetyimpiä välineitä erilaisten kokousjärjestelmien (Zoom, Teams ym.) tukena.
Video- ja äänitemateriaalien laaja käyttö tuo oppilaitoksille tarpeen pohtia tarkemmin yhteisiä toimintamalleja, sillä tiedostokooltaan suurien ja raskaiden materiaalien käsittely vaatii osaamista. Lisäksi mikäli materiaaleja halutaan käyttää oppimisen tukena laajemmin, on niiden tallennustapojen suunnittelu olennaista.
Opettajien ja opiskelijoiden koronakevät
Opettajat kokivat selviytyneensä etäopetuksen järjestelyistä erittäin hyvin poikkeusaikana, mutta henkinen jaksaminen oli sen sijaan huomattavasti vaikeampaa.
Oppijoiden osalta sosiaalisuuden puutteet ja yhteissoiton loppuminen sekä ongelmat harjoittelutiloissa olivat merkittävimpiä haasteita.
Opettajien näkökulmasta oppijoiden kyky itsenäiseen opiskeluun, eri laitteiden ja järjestelmien käyttötaidot ja kyvyt ottaa uusia järjestelmiä käyttöön oli hyvä. Myöskään tehostetun tuen tarpeet eivät merkittävästi lisääntyneet opettajien näkökulmasta.
Taiteen perusopetuksen oppilaiden osalta harrastuksen jatkuminen oli monelle lapselle ensiarvoisen tärkeää poikkeusaikana useiden muiden harrastusten jäädessä tauolle ja sosiaalisten kontaktien ollessa minimissä. Aikaa harjoitteluun oli enemmän ja vanhemmat usein paremmin oppilaiden tukena. Opettajien ja livesoittotuntien arvostus kasvoi.
Kevään kehittämiskohdat
Kehittämispalautteissa korostui verkkopedagogiikan puutteellisuus, laitteistojen ja järjestelmien laatu musiikin opetuksen kannalta ja koulutuksen ja teknisen tuen puute. Työnantajan ja työtoverien tukea sekä yhteisöllisyyttä kaivattiin lisää.
Kevään työmäärät myös paisuivat monilla merkittävästi, sillä verkkomateriaalien puuttuessa niiden toteuttaminen ja suunnittelu vei runsaasti aikaa, laitteiden ja järjestelmien käyttöä täytyi opetella ja tilanne oli monella muullakin tavalla erilaisuudessaan haastava.
Verkkopedagogiikka on tulevaisuutta
Kysely tuo esiin, että verkkopedagogiikan hyödyntäminen normaalin opetuksen tukena on tulevaisuutta. Opettajat kokivat monin tavoin, että verkko-opetuksen eri muodot voivat tarjota monipuolisuutta opetukselle.
Moni huomasi kevään aikana, että musiikkia voi myös opettaa etänä. Joihinkin aineisiin, kuten musiikin hahmotusaineiden opetukseen, verkkopedagogiikka tarjoaa erityisen hyvin soveltuvia keinoja.
Jatkossa tarvitaan kuitenkin runsaasti verkkopedagogiikan kehitystyötä, koulutusta ja tukea opettajille sekä riittävän laadukkaan musiikin opettamiseen soveltuvat laitteistot. Yksin verkko-opetuksena musiikin opetus ei myöskään ole toimiva ratkaisu, sillä se ei muun muassa korvaa sosiaalista vuorovaikutusta.
Huomattavaa oli myös, että oppilaitosten sisäisten työskentelytapojen muutos kevään aikana koettiin opettajien keskuudessa myönteisenä kehityksenä. Erityisesti etäkokousten eri muodot toivottiin pysyviksi käytännöksi ja työyhteisön toimivuutta parantaviksi.
Tutustu raporttiin
Muut liiton selvitykset löydät Tutkimukset ja tilastot -sivulta
Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Taija Lähdetie
taija.lahdetie@konservatorioliitto.fi
gsm 050 329 6009
Kuva: Shutterstock
