Konservatorioliiton puheenjohtaja Juha Järvinen pohtii kirjoituksessa hallitusohjelmakirjausten vaikutuksia musiikki- ja tanssialan ammatilliseen koulutukseen sekä yleisemmin koko musiikkialaan.

Blogi 29.6.2023

Orpon hallitus on nimitetty 20.6.2023 ja hallitusohjelma julkistettu 16.6.2023. Konservatorioliiton jäsenten, musiikki- ja tanssialan ammatillisen koulutuksen järjestäjien näkökulmasta hallitusohjelma ei näyttäisi sisältävän huolestuttavia tavoitteita. Yhteistä pohdittavaa ja kehitettävää riittää kuitenkin runsaasti.

Oppimisen perusasiat

Hallitusohjelma (s. 81) tunnistaa laajasti tarpeen parantaa lasten ja nuorten perustaitoja. 

”Tulevaisuudessa on keskityttävä perustaitojen ja -valmiuksien parantamiseen ja siirryttävä vakaaseen perusrahoitukseen. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustiedot ja -taidot toisen asteen opintoihin. Oppilailla ja opettajilla on oltava työrauha keskittyä oppimiseen ja opettamiseen.

Hallitus käynnistää laaja-alaisen peruskoulun tulevaisuustyön peruskoulun kehittämistarpeiden arvioimiseksi. Peruskoulua kehitetään pitkäjänteisesti tieto- ja tutkimusperusteisesti laaja-alaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Erityisen huolestuttavia ovat koko 2000-luvun ajan heikentyneet oppimistulokset. Työn tavoitteena on koota laajasti tutkijoita sekä eri alojen ja koulutuskentän asiantuntijoita arvioimaan peruskoulun kehittämistarpeita. Työn tueksi perustetaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Tarvittavat lainsäädäntömuutosesitykset sekä muut toimenpiteet valmistellaan vuoden 2025 loppuun mennessä.” (s. 81)

Lukiokoulutus

Oppimisen perusasioihin liittyvät vaikeudet johtuvat usein lapsen tai nuoren kotoa saaman tuen puutteesta. Yhteiskunta ei voi korvata perhettä, mutta yhteiskunnan on yritettävä auttaa lapsia ja nuoria. Tehtävä lankeaa koulutusjärjestelmälle. On korkea aika keskittyä oppimisen perusasioihin. Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle ei ole ratkaissut perustaitoihin liittyviä puutteita. Ammatillisessa koulutuksessa pitäisi voida opiskella ammattitaitoa eikä luku-, kirjoitus- ja laskutaidon perusasioita.

”Hallitus huolehtii, että erityisen koulutustehtävän lukioita on maassamme riittävästi molemmat kansalliskielet huomioiden.” (s. 84)

Konservatorioliiton jäsenillä on tärkeinä kumppaneina musiikkilukioita, joiden toimintaa kirjaus turvaa.

”Luodaan lukiodiplomeille valtakunnallinen kriteeristö ja mahdollistetaan yhden pakollisen ylioppilaskokeen korvaaminen lukiodiplomilla. Yhden viidestä ylioppilaskokeesta voisi jatkossa korvata lukiodiplomilla.” (s. 85)

Opetusministerin salkkua hallinnoivan RKP:n eduskuntavaaliohjelmassa on maininta: Haluamme selvittää mahdollisuutta ottaa lukiodiplomi ja taiteen perusopetuksen tutkinto huomioon korkeakouluhaussa.

Taiteen perusopetuksessa hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen yhteistyö lukiodiplomien kehittämisessä on tärkeää esimerkiksi musiikkioppilaitosten näkökulmasta. Taiteen perusopetuksen vetovoima on hyvä, mutta pitovoimassa 14-18-vuotiailla tuntuisi olevan parannettavaa. Lukiodiplomin kehittäminen voi antaa siihen hyviä eväitä.

Ammatillinen koulutus

Koulutuksen keskeyttämistä toisella asteella vähennetään määrätietoisesti. Tavoitteena on, että jokaisella toiselle asteelle tulevalla on opiskelun taidot, motivaatio ja kokemus oman alan löytämisestä. Varmistetaan, että jokainen opiskelija saa lain edellyttämät henkilökohtaiset suunnitelmat. (s. 85)

Jokaiselle opiskelijalle on jo vuonna 2017 säädetyn ammatillisen koulutuksen lain (531/2017) mukaan tehtävä henkilökohtaiset suunnitelmat. Mihin tällä tavoitteella tähdätään, jos laki jo edellyttää asian hoitamista koulutuksen järjestäjiltä.

”Hallitus uudistaa ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia. Koulutuksen järjestäjien kannustimia vahvistetaan siten, että opiskelijat suorittavat opintoja, valmistuvat, työllistyvät ja siirtyvät jatko-opintoihin valmistumisen jälkeen.

Vaikuttavuusrahoituksen mittaristoa kehitetään ja sen seurantaa ajantasaistetaan. Rahoitusmalliin luodaan kannusteita myös ohjata opiskelijoita suorittamaan tutkintoja pienempiä osaamiskokonaisuuksia, joilla vastataan jatkuvan oppimisen edellytysten vahvistamiseen ja alueelliseen työvoimatarpeeseen. Hallitus uudistaa ammatillisen koulutuksen toiminnan ohjausta vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta vahvistaen sekä järjestäjäneutraliteetti varmistaen. Ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen erityispiirteet huomioidaan.”

Konservatorioliiton jäsenoppilaitoksiin haetaan ja valitaan opiskelijat valintakokeella. Konservatorioliiton säännöllisesti toteuttaman seurannan perusteella musiikkialan perustutkinnon suorittaneiden sijoittuminen jatko-opintoihin ja työelämään on hyvällä tasolla. Esimerkiksi 45 % vuosina 2017-2021 valmistuneista musiikkialan ammatillisen koulutuksen suorittaneista on saanut jatko-opintopaikan ja valtaosa työskentelee oman alansa erilaisissa työsuhteissa (Musiikin opintopolut -tutkimus 2022).

”Ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan, jotta ammatillinen koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin. Uudistetaan koulutuksen tarjonta vastaamaan nykyistä paremmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin, vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet huomioiden.”

Tavoitteen toteutuminen riippuu erityisesti koulutuksen järjestäjistä. Toivottavasti hallitus tiedostaa laajasti muitakin koulutukseen hakeutumisen sosiologisia syitä kuin vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet. Esimerkiksi kulttuuri- ja musiikkialalla tärkeän emansipoivan funktion eli yksilön kiinnostuksen ja vahvan halun oppia. 

”Hallitus turvaa riittävän lähiopetuksen määrän. Turvataan erityisesti oppivelvollisuuskoulutuksessa olevien ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden oikeus riittävään lähiopetuksen määrään, työpaikkaohjaamiseen sekä tarvittavaan oppimisen tukeen.”

Toivottavasti hallitus ei kuitenkaan sorru määräämään mekaanisia määrävaatimuksia vrt. hoitajamitoitus. Jos lähiopetusta halutaan lisätä, koulutuksen kustannukset kasvavat.

”Hallitus avaa ammatillisen koulutuksen järjestäjille mahdollisuuden myydä tutkintoon johtavaa koulutusta markkinoilla kansalaisille vastaavalla tavalla kuin korkeakoulutuksessa. Tilauskoulutuksella vastataan erityisesti osaajapulaan, kun tutkintoon johtavaa koulutusta voidaan myydä markkinoilla.”

Koulutuksen järjestäjät ovat tähän mennessäkin voineet periä maksua täydennyskoulutuksesta, esimerkiksi ammattitutkinnon omarahoitusosuutena. Kirjaus tarkoittanee koulutuksen kaikkien kustannusten laskuttamista. 

Palautetaan liikunnan ja terveystiedon oppiaine tutkintojen perusteisiin.

Kirjaus lisää ensyklopediaa eli oppiainekirjoa, joka ei ole opiskelijoiden ja alakohtaisen substanssin näkökulmasta motivoivaa. Tavoite liittynee huoleen kansanterveydestä. Tavoite sopii huonosti yhteen ammatillisen koulutuksen laissa (L 531/2017, 2 §) säädetyn koulutuksen tarkoituksen kanssa.  

”Hallitus edistää koulutussopimuksen sekä oppisopimuskoulutuksen käyttöä. Selvitetään mahdollisuuksia oppisopimuskoulutuksen korvauksen porrastamiseen opintojen edetessä.”

Musiikkialan ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen väliset koulutussopimukset ovat olleet kehittämiskohteina ammatillisen koulutuksen lain 531/2017 voimaan tulosta lähtien. Kirjaus kannustaa konservatorioliiton jäseniä jatkamaan ja lisäämään koulutussopimusten käyttöä.

Taiteen perusopetus

”Hallitus uudistaa taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön. Tavoitteena on opetuksen saavutettavuuden parantaminen eri taiteenalat huomioiden.” (s. 91)

Laki taiteen perusopetuksesta lienee viimeinen vuonna 1998 kirjoitetuista koulutuslaeista, jota ei ole uudistettu eikä oikeastaan päivitettykään säätämisen jälkeen. Taiteen perusopetusliitto on käynnistänyt keväällä 2023 kokonaisuudistukseen valmistautuvan ennakointityön jäsenistönsä kanssa. 

Tekijänoikeus

”Arvioidaan tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tarve tekijänoikeusjärjestelmän läpinäkyvyyden sekä lainsäädännön selkeyden ja ymmärrettävyyden vahvistamiseksi kansallinen liikkumavara huomioon ottaen. Ahvenanmaan erityistarpeet arvioidaan tekijänoikeuslainsäädännössä yhdessä Ruotsin viranomaisten kanssa.” (s. 92)

Hallitusohjelman kirjaus on otettu suoraan tekijänoikeuslain muuttamisesta annetun esityksen esityksen eduskunnan kolmannesta lausumasta. Lisäys Ahvenanmaan erityistarpeista lienee tullut hallitusneuvotteluissa.

Konservatorioliiton näkökulmasta olisi syytä kiirehtiä myös eduskunnan toisen lausuman toimeenpanoa:

”Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ja arvioi ehdotetun sääntelyn toimivuutta opetus- ja tutkimuskäytännössä oikeudenhaltijoiden, opettajien ja oppilaitosten näkökulmista ja sen perusteella valmistelee tarvittavat säädösmuutosesitykset.”

Taiteen ja tieteen opetuksessa on aivan keskeistä voida käyttää opetuksen havainnollistamisessa tekijänoikeussuojattua materiaalia. Konservatorioliitto on kannustanut tekijänoikeuslain uudistusprosessissa harkittavaksi ns. Norjan mallin soveltamista Suomessakin: tekijänoikeuksin suojatun teoksen esittäminen ja välittäminen lähi- ja etäopetuksessa rajatulle oppijaryhmälle lain nojalla järjestettävässä koulutuksessa tapahtuu yksityisessä piirissä, ja valtio vastaa sopimuksista ja korvauksista keskitetysti oikeuksien haltijoiden kanssa.

Kulttuuripolitiikka

Luovilla aloilla sekä tapahtuma-alalla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali. Ala on yrittäjyyteen nojaava. Kulttuuri- ja taidetapahtumat luovat ympärilleen sekä taloudellista että henkistä lisäarvoa. Suomessa on laajaa ja tasokasta osaamista taiteiden ja kulttuurin osa-alueilla. Luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta on kuitenkin Suomessa selvästi jäljessä sekä muita Pohjoismaita että EU:n keskiarvoa. (s. 91)

”Hallitus laatii kulttuuripoliittisen selonteon. Selonteon yhteydessä hallitus toteuttaa poikkihallinnollisen luovien alojen kasvustrategian.” (s. 91)

Musiikkialan ammatillisen koulutuksen järjestäjien osallistaminen luovien alojen kasvustrategian valmisteluun ja toimeenpanoon on oleellisen tärkeää, jotta koulutusta voidaan kehittää ja järjestää eri muodoissaan kasvustrategiassa tunnistettuihin osaamisen kehittämistarpeisiin.

Hallitus turvaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Lasten ja nuorten harrastamisen kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä harrastustoimijoiden kanssa. Huomioidaan erityisesti ilman harrastusta olevat ja harrastuspudokkuudesta kärsivät lapset ja nuoret. Selvitetään harrastus- ja kerhotoiminnan rakenteiden sekä rahoituksen kokonaiskuva ja huolehditaan siitä, että Harrastamisen Suomen malli täydentää olemassa olevaa harrastuskenttää.

Tavoite on kannatettava. Harrastamisen Suomen mallin -kirjauksessa erityisen hyvää on selkeä määrittely siitä, että harrastamisen mahdollisuuksia kehitetään olemassa olevan harrastustarjonnan täydennykseksi, esimerkiksi taiteen perusopetuksen rinnalla.

”Harrastamisen Suomen mallia koskeva lainsäädäntö arvioidaan. Osana työtä selvitetään harrastustoiminnan tukemista koulujen loma-aikoina. Hallitus lisää harrastesetelin käyttöä kunnissa lasten ja nuorten mielekkäiden harrastusmahdollisuuksien laajentamiseksi.” (s. 94)

Toivottavasti Harrastamisen Suomen mallin arviointi toteutetaan validilla, läpinäkyvällä ja riittävän laajalla tutkimusotteella. Keväällä 2023 toteutettu arviointi antoi varsin suppean kuvan mallin toteutumisesta.

Rahoitusleikkaukset

”Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset (liite B, s. 220). Alennetaan valtionavustusten tasoa asteittain. Vuoden 2027 säästön tasoa arvioidaan enintään 75 M€ osalta budjettiriihessä v. 2026.”

Hallitusohjelmaan sisältyy merkittäviä leikkauksia kulttuurin valtionosuusrahoitukseen. Leikkaukset vaikuttavat esimerkiksi Konservatorioliiton ja sen kumppaniorganisaatioiden valtionosuusrahoitukseen.

Kumppaniorgnisaatioiden näkökulmia hallitusohjelmasta

Sivistystyönantajat
Musiikkiala.fi  
Kulta ry
Taiteen perusopetusliitto
AMKE

Juha Järvinen
Puheenjohtaja
Suomen konservatorioliitto