Tiedote 16.2.2023, julkaisuvapaa
Suomessa on hyvät mahdollisuudet musiikin tavoitteelliseen opiskeluun. Nuoret musiikin opiskelijat tarvitsisivat kuitenkin opintojensa eri vaiheissa nykyistä enemmän henkilökohtaista ohjausta sekä tietoa koulutuspoluista ja niiden vaatimustasoista, todetaan tuoreessa, musiikkikasvatuksen ja -koulutuksen tilannetta selvittäneessä tutkimuksessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka lapset ja nuoret voivat opiskella ja edetä musiikkialan koulutuksessa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat siirtymät eri opintotasoilta toiselle. Tutkimusta varten kerättiin mittava kyselyaineisto musiikkia opiskelleilta sekä oppilaitoksilta. Tutkimuksen toteutti Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore yhteistyössä Suomen musiikkioppilaitosten liiton ja Suomen konservatorioliiton kanssa.
Musiikin varhaiskasvatus ja taiteen perusopetus luovat pohjan musiikin opintoihin
Tutkimuksen mukaan musiikin varhaiskasvatuksella ja taiteen perusopetuksella on keskeinen merkitys sille, että lapsi pääsee mukaan ja sitoutuu musiikin opintoihin, myös myöhemmissä vaiheissa. Merkittävä osa, lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista taiteen perusopetuksen oppilaista on osallistunut musiikin varhaiskasvatukseen. Musiikin varhaiskasvatus oli kyselyvastausten perusteella musiikkitaustoista alueellisesti tasapuolisimmin jakautunut.
Taiteen perusopetus luo pohjan musiikin ammattilaisuudelle ja harrastuneisuudelle. Esimerkiksi kyselyyn vastanneista 78 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa opiskelleista, 70 prosenttia ammattikorkeakoulussa opiskelevista ja 90 prosenttia Sibelius-Akatemian ja sen nuorisokoulutuksen opiskelijoista ilmoitti osallistuneensa taiteen perusopetukseen.
Kyselyjen vastauksissa ilmeni epätietoisuutta taiteen perusopetuksen järjestelmästä. Oppilaiden ja heidän huoltajiensa olisi tarpeen tunnistaa järjestelmän kokonaisuus ja oppimäärien tavoitteet nykyistä paremmin, jotta he pystyisivät tietoisemmin valitsemaan tavoitteidensa mukaisen opintopolun.
Tutkimuksessa selvitettiin myös syitä opintojen keskeyttämiselle taiteen perusopetuksessa. Yleisimmin opinnot keskeytettiin, koska kiinnostus suuntautui muihin asioihin (36 %), koska musiikin harrastaminen vei liikaa aikaa muilta harrastuksilta (21 %) tai koska musiikin opiskeleminen oli liian työlästä (20 %).Keskeyttäneiden osalta nousi esiin erityisesti 16–18-vuotiaiden ryhmä. Puolet tämän ikäisistä nosti lopettamissyynä esiin kouluopinnot, ja tämän ikäisistä miltei puolet ilmoitti lopettamisen syyksi, että harjoittelu oli liian työlästä. Varmimmin opinnoissaan jatkoivat ne, joilla oli paljon musiikillisia harrastuksia.
Tutkimuksen mukaan taiteen perusopetuksessa jatkamista tukee yhdessä soittaminen ja muu sosiaalinen puoli opinnoissa, oppilaiden ryhmäyttämiseenpanostaminen, sopivantasoisten soittoyhteisöjen mahdollistaminen ja opintojen joustavuus. Taiteen perusopetuksessa keskeyttäneistä suurin osa, noin 85 prosenttia, aikoi jatkaa musiikin harrastamista jossain muodossa.
Ammatillisessa koulutuksessa haetaan omaa suuntaa
Laajasta musiikinharrastajien joukosta pieni osa päätyy ammattilaisiksi. Tämä tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että opintopolku musiikin ammattilaiseksi on usein pitkä. Kyselyyn vastanneista musiikin ammatillisen tutkinnon suorittaneista monilla (72 %) oli opintoja aloitettaessa taustallaan jo ylioppilastutkinto. Osalla opiskelijoista oli taustallaan toinen ammattitutkinto tai korkeakoulututkinto. Valmistumisensa aikaan 57 prosentilla musiikin ammatillisen koulutuksen suorittaneista oli aikomuksena jatkaa opintoja, ja vain viidesosa pyrki työelämään. 45 prosenttia valmistuneista opiskelikin vastausajankohtana edelleen musiikkia. Musiikkialaa opiskelemaan jatkaneista hieman vajaa puolet päätyi ammattikorkeakouluun ja vajaa kolmasosa yliopistoon.
Ammatillisen koulutuksen aikana on tyypillistä testata omaa motivaatiotaan ja hankkia osaamista myöhempiä opintoja varten. Vaikka ammatillinen koulutus ei johtaisi suoraan työelämään, se antaa hyvät valmiudet jatko-opintoihin.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nuoret tarvitsisivat eri vaiheissa opintopolkua tietoa koulutuspolkujen luonteesta ja eri koulutusasteiden vaatimustasoista oman opintopolun suunnittelun tueksi. Oppilailla ja opiskelijoilla ei välttämättä ole kokonaiskuvaa musiikin opintokentästä ja työelämästä, muista opintoasteista ja vaihtoehdoista, jolloin eri mahdollisuuksia ei tunneta. Ohjausta kaivataan tavoitteiden ja mahdollisuuksien kirkastamiseksi. Myös eri koulutusasteiden välisen yhteistyön vahvistaminen tukisi oppilaitosten työtä oppilaiden ja opiskelijoiden ohjaamisessa erityisesti siirtymävaiheessa eri koulutusasteiden välillä.
Raportti on luettavissa Cuporen verkkosivuilla.
Lisätiedot ja yhteydenotot:
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore
Erikoistutkija Anna Kanerva, anna.kanerva@cupore.fi, puh. 050 302 1414
Tutkija Katja Oksanen-Särelä, katja.oksanen-sarela@cupore.fi, puh. 050 505 6414
Suomen konservatorioliitto:
Toiminnanjohtaja Taija Lähdetie, taija.lahdetie@konservatorioliitto.fi, puh. 050 329 6009
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on kulttuuripolitiikan alan tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio. Tutkimuskeskus tuottaa monipuolisesti taide- ja kulttuuripolitiikkaa koskevaa tietoa sekä toimii tiedonvälittäjänä ja keskustelun avaajana. Cuporessa työskentelee vuosittain noin 20 henkilöä, joista suurin osa toimii tutkijoina. Tutkimuskeskus sijaitsee Helsingissä, ja sen toimintaa ylläpitää vuonna 2002 perustettu, yksityisoikeudellinen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö.
Hankkeen julkistustilaisuus järjestetään torstaina 16.2. klo 12.00 Musiikkiopisto Juvenaliassa (Soittoniekanaukio 1 B, Espoo). Tilaisuutta on mahdollista seurata paikan päällä tai striimin välityksellä (striimi on katsottavissa myös tilaisuuden jälkeen).
