Kymen Konservatorion opiskelijoiden aktiivinen esiintyminen yli genrerajojen on vahvistanut Kotkan mainetta musiikkikaupunkina lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Järjestämällä avoimia musiikkitapahtumia kuten teemaillat Consa Jazz Club, Consa Rock Club ja Rytmiklubi, konservatorion toimintaa on tuotu osaksi kaupunkikulttuuria.
– Monipuolisen musiikkitarjonnan esiintuominen on innostanut nuoria musiikkiharrastuksen sekä musiikin ammattiin johtavan musiikkikoulutuksen piiriin. Konservatorion opiskelijoiden esiintymiset ovat lisäksi auttaneet musiikin esittäjiä, tekijöitä ja opiskelijoita verkostoitumaan niin ammatillisessa- kuin musiikin harrastuskentässäkin, kertoo Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekamin Kymen Konservatorion projektipäällikkö Jari Puheloinen, kun häneltä tiedustellaan, millainen merkitys konservatorion toiminnalla on ollut Kotkan alueella.
– Musiikkiala on ollut Ekamille ja Kotkan seudulle pitkään erityisen tärkeä koulutusala. Kymen Konservatorio on alueella laajasti tunnettu käsite, ja monelle meistä myös aidosti ylpeyden aihe, kuntayhtymän johtaja, rehtori Sami Tikkanen komppaa.
– Konservatoriosta on lähtenyt vuosien varrella useita upeita urapolkuja: valmistuneet ovat työllistyneet muusikoiksi, toimineet esiintyjinä ja tekijöinä sekä jatkaneet myös opetuksen ja koulutuksen parissa. Vaikuttavuus näkyy konkreettisesti siinä, että koulutus on avannut monelle nuorelle suunnan ammattiin ja elinikäiseen tekemiseen.
Kymen Konservatoriossa Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekamin musiikkialalla on voinut opiskella muusikoksi musiikkialan perustutkinnossa. Koulutus on antanut ammatilliset perusvalmiudet rytmimusiikin alalle, valmiudet alan korkeakouluopintoihin ja yleisen korkeakoulukelpoisuuden.
Toimintaympäristön muutos ja rahoitusleikkaukset pakottivat tarkastelemaan koulutusta vaikuttavuuden ja työllisyyden näkökulmasta
Viime vuosina toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi ja muutokset ovat johtaneet siihen, että ammatillisen musiikkialan koulutus on jouduttu lakkauttamaan.
– Työllisyyskehitys, musiikkialan koulutustarjonnan lisääntyminen, hakijakäyttäytymisen muutokset sekä ammatillisen koulutuksen rahoitukseen kohdistuneet leikkaukset ovat pakottaneet tarkastelemaan koulutustarjontaa entistä vahvemmin vaikuttavuuden ja työllistymisen näkökulmasta, Tikkanen luettelee syitä.
– Päätös ei ollut arvovalinta musiikkia vastaan vaan seurausta kokonaisuudesta, jossa resurssit, hakijavirrat ja työelämän näkymät eivät enää tukeneet koulutuksen järjestämistä entisellään.
Samassa yhteydessä myös Kymen Konservatorion alulle pannut voima Jari Puheloinen jää eläkkeelle.
Mutta mistä kaikki alkoi?
– Kotkassa järjestettiin valtakunnallisena pilottiprojektina 1997–2000 tanssimuusikon oppisopimuskoulutus. Rytmimusiikin perustutkintonimike oli tuolloin ”Tanssimuusikko” ja koulutusta oli ollut tarjolla ainoastaan Pop & Jazz Konservatoriossa Helsingissä ja Joensuun konservatoriossa, Puheloinen muistelee Kymen Konservatorion alkua.
Kolmivuotinen pilottiprojekti, jossa opiskeli yhteensä 12 opiskelijaa, oli vaikuttava työllistymisen näkökulmasta.
– Juuri ennen valmistumista opiskelijoiden yhtyekokoonpano (sekstetti) voitti Tanssiorkestereiden SM-kilpailun (SMOrk), joka johti ko. kokoonpanon täystyöllistymiseen erään kansallisen tason tähtiartistin taustayhtyeenä heti opintojen päätyttyä. Lisäksi noin puolet valmistuneista sijoittui lyhyessä ajassa musiikkialan korkeakouluopintoihin, Puheloinen iloitsee.
Menestyksekäs koulutuksen toteutus mahdollisti Kotkaan pysyvän koulutuksenjärjestämisluvan rytmimusiikkisisältöistä koulutusta tarjoavana koulutusalana ammatillisessa oppilaitoksessa (nyk. Ekami).
– Vuonna 2004 koulutuksemme hyväksyttiin Suomen konservatorioliiton jäseneksi, jolloin musiikkiala otti käyttöön nimen Kymen Konservatorio, Jari Puheloinen kertaa.
– Merkittävä virstanpylväs oli vuonna 2013, jolloin Kymen Konservatorion uudet toimitilat rakennettiin Kotekon kampukselle Kotkan keskustassa. Uusien ja riittävien tilojen myötä oli mahdollista sisällyttää kaikille opiskelijoille henkilökohtaisiin työjärjestyksiin harjoittelu- ja työskentelytilat koko koulupäivän ajaksi. Säännöllisellä ja henkilökohtaistetulla työjärjestyksellä havaittiin olevan suuri merkitys opiskelijan jaksamisessa ja opinnoista syrjäytymisen ehkäisyssä, Puheloinen kertoo.
Koulutus on elänyt työelämän tarpeiden ja vaatimusten muuttuessa
Työelämälähtöisen koulutuksen painotus ja arvioinnin toteutus käynnistyi Kymen Konservatoriossa jo ennen, kuin sitä ryhdyttiin edellyttämään opetussuunnitelmissa tai tutkinnon perusteissa.
– Oppisopimismuotoisena toteutetun pilottiprojektin käytännöt toivat Kymen Konservatorion opiskelijoiden arviointiin uuden toteutustavan, jossa perinteisen kurssitutkintojärjestelmän sijaan arvioinnit toteutettiin koulutuksen alusta alkaen työelämälähtöisesti monipuolisia ammatillisia perustaitoja kuvaavissa esiintymisissä keikoilla ja konserteissa, Puheloinen kertoo.
Laulunopettaja, alumni Meeri Mela aloitti opintonsa Kymen Konservatoriossa vuonna 2009.
– Opiskeluaikanani harjoittelimme erittäin laajan kattauksen rytmimusiikin genrejä. En ole koskaan kuullut että tanssimusiikkia olisi käsitelty konservatorioympäristössä niin laajasti, Mela pohtii ja kehuu opintosuunnitelmaa jopa “nerokkaaksi”.
– Minulle on hyvin merkityksellistä, että pääsimme harjoittelemaan oppimaamme käytännössä työssäoppimiskeikoilla. Pääsimme tekemään keikkoja hyvin monipuolisesti aina bilekeikoista jazzkeikkoihin ja konserttisalista oikeaan tanssilavaympäristöön. Tämä kertoo minulle selkeästä luottamuksesta meidän taitoihimme opettajien puolelta.
Työelämän muutos toi tullessaan uudenlaisia vaatimuksia koulutuksen sisältöön tuottaa opiskelijoille valmiuksia yhä monipuolisempiin työtehtäviin. Jari Puheloisen mukaan alati kehittyvän digitalisaation mahdollisuudet ja vaatimukset työelämässä johtivat Ekamin organisaatiotasolla ”digiloikkaan”, mikä mahdollisti musiikkialan koulutukseen uusia painopistealueita digitaalisen musiikkituotannon muodossa.
– Verkko-opetus tarjosi mahdollisuuden ylioppilastutkintopohjaisten ja peruskoulupohjaisten opiskelijoiden integroimiseen samoihin ryhmäopintoihin kuten esimerkiksi yhtyeopinnot. Lisäksi Itslearning-verkko-oppimisympäristö tuotti sekä ammatillisiin että YTO-opintoihin (yhteiset tutkinnon osat) laajempia mahdollisuuksia tukea opiskelijan opintojen henkilökohtaistamista ja opintomateriaalien saavutettavuutta, Puheloinen avaa.
– Oli olennaista, että opiskelijoille löytyy työllistymismahdollisuuksia entisestään supistuvassa työvoimatilanteessa.
Puheloinen kertoo huomanneensa, että erityisen tuen tarve on selvästi viime vuosina lisääntynyt, mikä myös edellytti uudenlaisia ja tehostetumpia toimintoja henkilökohtaistamisprosessissa, erityisen tuen ohjauksessa sekä toteutussuunnitelmassa tarjottavien valinnaisten opintojen monipuolistamisessa.
Koulutuksen laatu on rakentunut osaavien opettajien ja vahvan työelämäyhteistyön varaan
– Merkittävimmiksi juhlahetkiksi muodostuivat opiskelijoiden viimeiset näytöt instrumenttitaitojen ja yhtyetaitojen osalta näyttävissä konserteissa sekä keikoilla ravintoloiden yökerhoissa, sekä tietysti periodien päätöskonsertit, Puheloinen muistelee.
Myös alumnipäivät monipuolisine päivä- ja iltaohjelmineen ovat vuosikymmenten aikana tukeneet opiskelijoiden, alumnien ja opettajien yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista.
– Pääsin valmistumiseni jälkeen suoraan opiskelemaan Metropolia Ammattikorkeakouluun musiikkipedagogiksi, ja vuodesta 2013 olen elättänyt itseni kokonaan keikoilla ja opetustöillä, alumni Meeri Mela kertoo.
Hän lisää, että myös hänen opiskelukavereistaan suurin osa työskentelee musiikkipedagogeina ja muusikkoina, osa myös nimekkäiden artistien kanssa.
Melan haave, opettaminen Kymen konservatoriossa, toteutui vuonna 2022.
– Olin onnellinen päästessäni hyödyntämään koko musiikillisen ja pedagogisen osaamiseni tulevaisuuden muusikoiden hyväksi, ja antamaan jotain hyvää takaisin oppilaitokselle, joka oli antanut minulle niin paljon.
– Opetushenkilöstölle on tuottanut iloa alumnien päivitykset menestymisestään jatko-opintoihin sijoittumisessa sekä muusikon työtehtävissä kansallisen tason ammattitaitoa vaativissa tehtävissä, Jari Puheloinen on hyvillään.
Kuntayhtymän johtaja, rehtori Sami Tikkanen haluaa korostaa, että Kymen Konservatorion koulutus on ollut laadukasta, työelämälähtöistä ja asiantuntevaa.
– Taustalla ovat olleet osaavat ja sitoutuneet opettajat, jotka ovat tehneet äärimmäisen tärkeää työtä opiskelijoiden kasvun ja ammatillisen kehittymisen eteen. Kiitokset kuuluvat myös työelämän edustajille ja kumppaneille, jotka ovat olleet vahvasti mukana koulutuksen kehittämisessä ja toteutuksessa.
“Erityiskiitos Jari Puheloiselle pitkästä ja asiantuntevasta työstä musiikkialan koulutuksen hyväksi”
Meeri Melan elämään konservatorio on tuonut runsaan joukon ihmisiä: puolison, lähimpiä ystäviä sekä muusikoiden verkoston.
– ”Kymen konsalaiset” pitävät aina yhtä, vaikka koulutus loppuukin, Mela toteaa.
– Erityisen kiitollinen olen Jari Puheloiselle luottamuksesta, että minut valittiin laulun päätoimisen tuntiopettajan virkaan.
Myös Tikkanen haluaa antaa erityiskiitoksen Jari Puheloiselle pitkästä, asiantuntevasta ja määrätietoisesta työstä musiikkialan koulutuksen kehittämiseksi ja järjestämiseksi.
– Hänen panoksensa näkyy siinä, millaiseksi toiminta Kotkassa rakentui ja millaisia ammattilaisia koulutuksesta valmistui, Tikkanen kiteyttää.
– Vaikka koulutuksen laajuutta on jouduttu sopeuttamaan, alueen musiikkikulttuurin ja osaamisen merkitys ei ole vähentynyt. Ekamissa arvostetaan sitä työtä ja sitä perintöä, jota konservatoriotoiminta on vuosikymmenten aikana rakentanut, Tikkanen kehuu.
Suomen konservatorioliitto kiittää Ekamia ja Kymen Konservatoriota pitkästä jäsenyydestä sekä merkittävästä työstä suomalaisen musiikkialan koulutuksen hyväksi. Vuosikymmenten aikana Kymen Konservatorio on ollut tärkeä osa suomalaista konservatoriokenttää, kasvattanut uusia musiikin ammattilaisia ja rikastuttanut alueensa kulttuurielämää ainutlaatuisella tavalla. Sen jättämä perintö elää pitkään oppilaitoksessa kouluttautuneissa opiskelijoissa, alumneissa, opettajissa ja koko Kotkan seudun musiikkiyhteisössä.
Teksti: Ninni Pehkonen
Kuvat: Kymen Konservatorio
Kymen Konservatoriosta on valmistunut vuoteen 2026 mennessä yhteensä 220 muusikkoa ja lisäksi lukuisia osatutkinnon suorittaneita. Ensimmäiset opiskelijat aloittivat Konservatoriossa vuonna 2001 ja ensimmäiset muusikot valmistuivat vuonna 2004.
Ammatillisten opintojen opettajina on toiminut 7–8 päätoimista tuntiopettajaa, joiden lisäksi YTO-opettajat, opinto- ja uraohjaaja sekä erityisen tuen ohjaaja. Lisäksi koulutuksessa on käytetty ulkopuolisia luennoitsijoita. Toiminnan ollessa tavoitteellisella tasolla vuosina 2004–2020, opiskelijoiden lukumäärä oli 40–48 henkilöä.