Valtiovarainministeriö
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/10384/2019 VM212:00/201
Suomen konservatorioliiton lausunto 6.8.2021
Ehdotukset järjestöjä koskevien valtionavustuskäytäntöjen kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi
Ehdotus 1: Valtionavustustoiminnassa siirrytään uuteen, valtionavustuskäytäntöjen yhdenmukaisuutta edistävään toimintamalliin.
Suomen konservatorioliitto toteaa, että uudistus on tervetullut. Uuden verkkopalvelun toimivuuteen sekä käytettävyyteen tulee kuitenkin panostaa riittävin resurssein. Kun luodaan hyvin erilaisille toimijoille yhteistä laajaa järjestelmää, riski on että se paisuu toiminnoiltaan eikä lopulta palvele riittävän hyvin ketään. Toimijoita ja toimintamuotojen variantteja on järjestökentällä niin runsaasti, että yhtä kaikille sopivaa mallia on todennäköisesti mahdotonta saada aikaan.
Järjestelmän tekniseen toimivuuteen, ketterän käytettävyyteen suunnitteluun että ylläpitoon tulee siis erityisesti panostaa.
Lisäksi on toivottavaa, että mikäli avustuksia hallinnoidaan yhteisen järjestelmän kautta, se mahdollistaisi myös järjestöjen yhteistyötä ja avustusten hakua yhdessä yli toimialojen. Esimerkiksi kulttuuri- ja sosiaalialan toimijoilla on halua tehdä yhteistyötä kulttuurihyvinvointihankkeiden parissa, mutta rahoituksen haun ja jaon siiloutuneisuus on ollut merkittävä este tämäntyyppisen toiminnan laajemmalle kehittymiselle.
Ehdotus 2: Valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta suunnitellaan yhdessä uudella tavalla.
Konservatorioliitto toteaa, että tämä on hyvä tavoite kunhan ratkaisumallit ovat tarpeeksi joustavia. Yhdenmukaisten vaikuttavuusmittareiden määritteleminen on vaativa tehtävä moninaiselle järjestökentälle, sillä järjestöt ovat toiminnoiltaan hyvin erilaisia ja eri kokoisia jo pelkästään eri toimialojen sisällä.
Esimerkiksi kulttuurialalla Konservatorioliiton tapaisilla toimijoilla päätehtävä on edunvalvonta, jossa tulokset näkyvät vasta vuosien työn jälkeen. Toiset taas tuottavat päätoimenaan tapahtumia tai muunlaista suoraa vuosittain näkyvää toimintaa.
Toiminnan vaikuttavuuden vertaaminen näin erilaisten toimijoiden kesken on haastavaa yhtenäisin mittarein, joiltain osin jopa mahdotonta, sekä saattaa tuottaa vinoutunutta tietoa. Yhdenmukaistamisen pitää siis sallia riittävästi joustoa.
Ehdotus 3: Valtionavustustoimintaan osallistuvien toimielinten tehtäviä ja toimintatapoja yhdenmukaistetaan.
Tavoite on kannatettava.
Ehdotus 4: Järjestöjen taloutta koskevia valtionavustuskäytäntöjä yhdenmukaistetaan mahdollisuuksien mukaan.
Suomen konservatorioliitto toteaa, että järjestöjen mahdollisuus kehittää omaa varainhankintaa on kannatettava suunta. Oman varainhankinnan kehittäminen ei saisi vaikuttaa negatiivisesti valtionavustusten saamiseen, sillä järjestöillä on hyvin erilaisia toimintamalleja ja taloudellisia rakenteita eikä niiden muuttaminen välttämättä ole mahdollista.
Riittävä omarahoitus ja järjestön muu varallisuus antavat turvaa toiminnalle ja mahdollistavat sen kehittämisen. Puskurien kerääminen esimerkiksi tulevaisuuden hankkeita tai toimia varten saattaa olla elintärkeä toimintatapa pienille järjestöille ja mahdollistaa jäsenpalveluiden ja toiminnan kehittämisen ja kriittisen henkilöstön työsuhteiden jatkamisen.
Omarahoitusosuuksiin liittyvien kriteerien yhdenmukaistaminen on myös kannatettavaa huomioiden samat edellämainitut seikat.
Järjestön vakaa taloustilanne ei siis saisi vaikeuttaa liittojen toimintaa ja mahdollisuuksia valtionavustuksiin. Pääpaino tulee olla toiminnan vaikuttavuudessa.
Ehdotus 5: Järjestöjen toiminnan ja vastuullisuuden arvioinnin perusteita yhdenmukaistetaan.
Konservatorioliitto toteaa, että vastuullisuuden huomioiminen järjestöjen toiminnassa on tärkeä ja perusteltu aihe. Valtionavustustoiminnassa on hyvä olla olemassa tietyt yhteiset kriteerit, jotka linjaavat sitä, minkälainen toiminta julkisin varoin on hyväksyttävää.
Samalla on kuitenkin huomioitava, etteivät nämä kriteerit vie huomiota järjestöjen sääntöjen ja strategioiden määrittämiltä päätehtäviltä.
Järjestöt ovat organisoituneet eri tavoin ja monet ovat myös pieniä sekä resurssit rajalliset. Riskinä on, että avustushauissa ohjataan kiinnittämään liikaa huomioita järjestöjen toiminnan päätavoitteiden ohi meneviin toimintalinjoihin. Tällöin suuntaus on huono ja etenkin pienillä yhdistyksillä se voi vaikeuttaa fokuksessa pysymistä.
Vastuullisuuskysymyksiin liittyvät kohdat ovat usein olleet melko irrallisia lisiä avustushakemuksissa ja ne myös pidentävät hakemuksia monin tavoin.
Tämän sijaan toivoisimme, että järjestöjä rohkaistaisiin jalkauttamaan vastuullisuusteemat mahdollisuuksien mukaan osaksi normaalia arjen toimintaa, toimintasuunnitelmia ja strategioita. Tällöin myös työstä kertominen ja raportointi olisi hyvä olla kevyttä (esim. rasti ruutuun) ja tarvittaessa lisänä mahdollisuus kertoa erityistoimenpiteistä.
Vastuullisuuteen liittyvät näkökulmat eivät siis saisi olla liian isossa roolissa rahoitusten haku- ja myöntökriteereissä.
Ehdotus 6: Järjestöille voidaan myöntää kaksivuotisia yleisavustuksia harkinnanvaraisesti.
Rahoituksen ennakoitavuuden kehittäminen on tärkeää. Konservatorioliitto toteaa, että kaksivuotiset avustukset loisivat vakautta ja ennakoitavuutta järjestöjen toimintaan sekä vähentäisivät työmäärää raportointien ja hakemusten tekemisessä.
Mikäli avustuskaudet muuttuvat kaksivuotisiksi, on tärkeää että päätöksentekoa ja maksuaikatauluja saataisiin aikaistettua. Nyt päätökset tulevat vasta helmi-maaliskuussa, mikä on kulttuurialan toimijoiden näkökulmasta sietämättömän myöhään ja vaikeuttaa merkittävästi vuoden toiminnan suunnittelua.
Ehdotus 7: Järjestöt välittävät valtionavustuksia edelleen siirron saajille mahdollisimman yhdenmukaisella tavalla.
Ei huomioitavaa.
Ehdotus 8: Tuotonjakoministeriöt uudistavat valtionavustusten käsittelyä.
Yhteistyön tiivistäminen on kannatettava suunta.
Valtionavustustoiminnan kehittäminen
Yleiset huomiot Järjestöjä koskevat valtionavustuskäytännöt: Ehdotukset niiden kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi -julkaisusta
Raportista ei käynyt täysin selväksi, mitä kaikkea toimintaa uudistus koskee. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön osalta raportissa mainitaan Opetushallitus, mutta epäselväksi jäi miltä osin uudistus koskee viraston kautta myönnettäviä moninaisia avustuksia.
Valtionavustustoiminnan kehittämistä koskevat yleiset huomiot
Järjestelmän uudistaminen ja kehittäminen on kokonaisuudessaan kannatettava hanke. Toivomme vahvasti, että uudistus tukee tavoitteidensa mukaisesti joustavasti järjestöjen toiminnan kehittämistä tilanteessa, jossa veikkausvoittovarat ovat vähenemässä.
Uudistamistyössä on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon toimijoiden moninaisuus. Järjestöjen koko, resurssit, toimintaympäristöt, toiminnan tavoitteet ym. ovat jo yksittäisten toimialojenkin sisällä hyvin erilaisia. Tämä on iso haaste.
Uuden järjestelmän käytettävyyden suunnittelu, resurssointi tekniseen toimivuuteen ja sen ylläpitoon ovat myös avainasemassa työn onnistumisessa.
Toivottavaa on, että uudistus tukisi myös eri järjestöjen ja myös toimialojen välistä yhteistyötä sekä mahdollistaisi paremmin eri alojen järjestöjen välisen yhteistoiminnan toteuttamisen.
Lisätietoja
Lausuntopyyntö Lausuntopalvelussa
Järjestöjä koskevat valtionavustuskäytännöt: Ehdotukset niiden kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi (Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2021:27)
