Konservatorioliiton puheenjohtaja Juha Järvinen pohtii kirjoituksessaan edellisen hallituskauden saldoa, eduskuntavaalien jälkeistä tilannetta ja suuntia, joihin tuleva hallituskausi vie musiikki- ja tanssialan ammatillisen koulutuksen kehittämistä.
Blogi 6.4.2023
Kansanvalta puhui eduskuntavaaleissa. Vaalituloksen perusteella suurimman puolueen Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo aloittaa hallitustunnustelut, kun kansanedustajat ovat luovuttaneet valtakirjansa ja eduskuntaryhmät ovat järjestäytyneet.
Ammatillisen koulutuksen kehittäminen jatkuu
Musiikki- ja tanssialan ammatillisen koulutuksen järjestäjien kannalta lienee varmaa, että ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja uudistukset jatkuvat.
Sipilän hallitus valmisteli ja toteutti ammatillisen koulutuksen laajan uudistuksen, jossa nuorten, aikuisten ja työvoiman koulutus yhdistettiin samaan säädös-, ohjaus- ja rahoitusjärjestelmään.
Rinteen-Marinin hallitus toteutti oppivelvollisuusuudistuksen ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen, josta opetus- ja kulttuuriministeriö tosin rajasi jo valmisteluvaiheessa pois esimerkiksi musiikkialan opiskelijoiden henkilökohtaiset soittimet.
Oppivelvollisuusuudistus oli lähtökohdiltaan ideologinen. Harva koulutuksen järjestäjä tai sosiaalialan asiantuntija tunnisti oppivelvollisuuden pidennystä valmisteluvaiheessa kovin tehokkaaksi syrjäytymisen esto- tai vähentämiskeinoksi. Apua tarvitsevat lapset ja nuoret erottuvat usein jo esikouluvaiheessa. Tukea kannattaisi antaa paljon aikaisemmin ja muussa muodossa kuin pakollisena toisen asteen opiskeluna.
Kun oppivelvollisuusuudistus alkoi näyttää kalliilta, hallitus valmisteli oppivelvollisten ja jatkuvan oppimisen eriyttämiseksi ohjaus- ja rahoitusjärjestelmässä. Onneksi tämän ehdotuksen sisältänyt lakiesitys toisen asteen koulutuksen kehittämisestä raukesi toteutumatta. Konservatorioliitto vastusti lakiluonnosta mm. AMKE ry:n verkostossa.
Vaalivoittaja ja todennäköinen pääministeripuolue Kokoomus uudisti ammatillista koulutusta Sipilän hallituskaudella jakamalla rahoitusta perus-, suoritus-, vaikuttavuus- ja strategiaosioihin. Vaalivoittaja ja mahdollinen hallituspuolue Perussuomalaiset on korostanut ammatillisen koulutuksen arvon palauttamista ja ihmisten kouluttamista niille aloille, joilla tarvitaan lisää työntekijöitä.
Ammattialan valinnan on oltava vapaata
Koulutusjärjestelmän on hankalaa kouluttaa lisää ihmisiä vain aloille, joilla on työvoimapulaa. Pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu laaja yksilövapaus. Yksilö saa esimerkiksi valita kiinnostuksen kohteensa ja hakeutua opiskelemaan haluamalleen alalle. Hakijan soveltuvuutta arvioidaan osaan aloista valintakokeella, kuten musiikissa ja tanssissa. OKM säätelee koulutusmääriä alakohtaisesti vuosittaisilla rahoituspäätöksillään.
Jos yhteiskunta päättäisi rajoittaa yksilön tai kansanryhmän mahdollisuutta hakeutua haluamalleen ammattialalle, kyseessä olisi fundamentaalinen muutos. Ohjaus olisi helposti syrjivää, jos se rajoittaisi yksilön valinnanvapautta. Syntyisi perustuslaillisia ongelmia.
Moni puolue vannoi ennen vaaleja, että koulutuksesta ei leikata. Toivottavasti lupaukset pitävät ja toteutuvat täysimääräisesti myös siinä, ettei koulutuksen rahoitusjärjestelmän indeksejäkään leikata. Inflaation laukatessa koulutuksen järjestämisen rahoituksessa on tehtävä täydet inflaatiota kompensoivat indeksikorotukset.
Haettava tekijänoikeuksien ja sivistyksellisten oikeuksien tasapainoa
Tekijänoikeuslain uudistus jäi Rinteen-Marinin hallituskaudella kesken. Hallitus valmisteli lakiuudistusta kovalla kiireellä EU-direktiivin toimeenpanosakon välttämiseksi ja huomio keskittyi tekijöihin ja jakelijoihin.
Tekijänoikeuksin suojatun materiaalin käyttö tutkimus- ja opetustoiminnassa jäi vielä ratkaisematta ja sen käsittely siirtyi myöhemmin valmisteltavaan ns. kakkospakettiin. Konservatorioliitto muistutti tammikuussa eduskunnan sivistysvaliokuntaa tarpeesta löytää tekijänoikeuksien ja sivistyksellisten oikeuksien tasapaino. Toivottavasti uusi valtioneuvosto jatkaa tekijänoikeuslain uudistusta.
Nuoret, aikuiset ja työvoima edelleen samassa järjestelmässä
Toivottavasti tuleva hallitus jatkaa ammatillisen koulutuksen kehittämistä Sipilän kaudella säädetyn ammatillisen koulutuksen reformilain hengessä eikä yritä uudelleen eriyttää nuorten ja aikuisten koulutuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmiä. Ikään perustuva jaottelu sortuisi helposti syrjiväksi ja olisi vaarassa ajautua perustuslaillisiin ongelmiin.
Toisen asteen koulutus on jaettu duaalimallilla ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen. Tehtäväjako on liian jyrkkä ja siilomainen. Ammatillisessa koulutuksessa tunnistetaan liian vähän sivistyksellisiä tehtäviä. Lukiokoulutuksesta loistavat poissaolollaan työelämäyhteydet.
Työelämän muutosten kiihtyessä ja työvoimapulan pahentuessa olisi toivottavaa, että lukio- ja korkeakoulutuksenkin työelämäyhteyksien kehittämiseen paneuduttaisiin. Varsinkin, jos ministeriöiden kansliapäälliköiden Mahdollisuudet Suomelle -raportissa esittämä tavoite kouluttaa jopa 70 % ikäluokasta korkeakoulututkintoon aiotaan toteuttaa. Jos 70 % ikäluokasta menisi lukioreittiä korkeakouluun ja sieltä työelämään, sinne tulisi sivistyneitä mutta työelämää kokemattomia työntekijöitä.
Parempi vaihtoehto kunnianhimoisen tavoitteen toteuttamiseen olisi kehittää vetovoimaisempaa polkua ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun.
Taiteen perusopetuksen kokonaisuudistus
OKM:n viranhaltijat ehdottavat taiteen perusopetuksen kokonaisuudistusta alkavalla vaalikaudelle. Kokonaisuudistus tarkoittaisi säädös-, ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän uudistusta. Tavoite on kannatettava, koska taiteen perusopetuksen laki on viimeinen päivittämätön säädös vuonna 1998 uudistetuista laeista.
Taiteen perusopetus tulee jatkossakin määritellä oppilaitostoiminnaksi, johon koulutuksen järjestäjä hyväksyy oppilaita ja antaa opinto-oikeuksia. Taiteen perusopetusta ei pidä sekoittaa määräaikaisilla hankerahoituksilla tuettuihin lasten ja nuorten harrastustoimintoihin.
Taiteen perusopetuksen kokonaisuudistuksessa tulee tavoitella koulutusmuodon arvostuksen lisäämistä esimerkiksi korkeakouluopinnoissa. On vaikea kuvitella yhtään ammattia, jossa olisi haittaa esimerkiksi laulu-, soitto- ja esiintymistaidosta.
Kannustimia kehittämiseen
Koulutuksen järjestäjiä tulisi kannustaa nykyistä enemmän eri koulutusmuotojen ja -asteiden yhteistyöhön. Taitoaineiden lukiodiplomit ovat hyviä esimerkkejä kehitystarpeesta. Esimerkiksi musiikin laajan oppimäärän taiteen perusopetuksen syventävien opintojen lopputyö voi täyttää myös taitoaineiden lukiodiplomin tai ammatillisen koulutuksen tutkinnon osan näytön vaatimukset.
Koulutuksen järjestäjien yhteistyövelvoite ja oppijoiden henkilökohtaistamismääräykset antavat koulutuksen järjestäjille mahdollisuuden kehittää paikallista yhteistyötä.
Valtionhallinnon tehtäväksi tulee miettiä kannustimia, joilla koulutuksen järjestäjiä palkitaan joustavan ja monipuolisen oppimisympäristön paikallisesta kehittämisestä. Työ maksaa. Kehittäminen ei onnistu ilmaiseksi.
Kulttuurialan liikevaihto kasvaa ja sen koulutukselle on kysyntää
Megatrendimäisesti ihmisten vapaa-aika lisääntyy. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluille on kasvavaa kysyntää. Työ- ja elinkeinoministeriö aloittelee parhaillaan luovien alojen kasvusopimuksen valmstelua musiikkialalla.
Kasvu ja kehittäminen ovat erityisen tärkeitä alalla, jonka elinkeinoelämän toimintaa viranomaiset rajoittivat voimakkaasti koronapandemian aikana. Kulttuurialan liikevaihdon kasvu on taas hyvässä vauhdissa. Kasvua voi vauhdittaa viisailla toimenpiteillä.
Musiikki- ja tanssialan koulutukselle ja sen kehittämiselle on yhteiskunnassa selvä tarve. Taito on usein yksilöllistä, mutta kulttuuri on aina yhteisöllistä. Kulttuuri voi olla esimerkiksi paikallista tai kansallista, ja se voi saada vaikutteita laajasti eri puolilta maailmaa. Kulttuurialan ammattilaiset tarjoavat moninaista kulttuuria kaikille kiinnostavasti.
Juha Järvinen
puheenjohtaja
Suomen konservatorioliitto ry.
