Viime viikot ovat olleet meille kaikille melkoista vuoristorataa ja koronavirus laittanut päiväjärjestyksen uusiksi niin työpaikoilla kuin kodeissa.
Koulutussektorilla muutokset tarkoittivat äkillistä hyppyä etäopetuksen maailmaan. Alati päivittyvien tiedotustilaisuuksien ja infojen virrassa on välillä ollut haastavaa löytää riittävän tarkkaa tietoa erilaisista ohjeistuksista.
Musiikkialalle on kuitenkin syytä nostaa hattua. Niin ammatillinen koulutus kuin taiteen perusopetus siirrettiin läpi Suomen muutaman päivän varoitusajalla verkkoon. Tästä kuultiin jopa positiivisia mainintoja OAJ:n haastattelussa. Hyppy ei varmasti ole ollut mutkaton tai optimaalinen kaikille. Mutta verkossa nyt joka tapauksessa ollaan mitä moninaisimmin ohjelmistoin, laittein ja sovelluksin niin klassisen musiikin kuin rytmimusiikin parissa.
On ollut ihailtavaa seurata musiikkialan opettajien kannustavia keskusteluita, tempauksia ja halua jakaa hyviä käytäntöjä toistensa kanssa. Monet turhat keinotekoiset raja-aidat ovat kaatuneet, kun opettajat ja oppilaat ovat päässeet käytännössä testaamaan etätyön toimivuutta. Etäopetuksesta selvitään, laitteita opitaan käyttämään ja etäopetus antaa jopa jossain tilanteissa mahdollisuuden uusien metodien kehittämiselle.
Mielenkiintoista on ollut myös huomata, että oppilaitokset ovat alkaneet “soida somessa” aivan eri tavoin kuin ennen. Sosiaalinen media pursuaa lasten, nuorten ja myös ammattilaisten erilaisia taidonnäytteitä. Monet opettajat ovat esimerkiksi saaneet oppilailtaan video- ja muuta materiaalia, joita on jaetaan nyt myös muiden iloksi. Voiko tämän parempaa osoitusta olla alan monipuolisuudesta ja ilosta työn äärellä! Toivottavasti into jakaa arkipäivän kokemuksia jää käytäntöön jatkossakin, sillä se on mitä parhainta alan markkinointia ja työnne esille tuomista!
Esittävän taiteen alaan kriisi iski päivässä, mutta koulutuksen saralla vaikutukset alkavat näkyä vasta pidemmällä aikavälillä. Kunnilla on omat paineensa selviytyä tilanteesta ja osa oppilaitoksista voi joutua sopeuttamaan toimintaansa sen mukaan. Yksityiset oppilaitokset taas joutuvat on kantamaan koronakriisin taakan yksinään. Koulutuskuntayhtymien alaisuudessa toimivilla oppilaitoksilla on ehkä ollut parhaat eväät ottaa kriisi vastaan, kun tukea työhön on ollut saatavilla monialaisesti tukea taustaorganisaation kautta.
Ratkaistavia huolenaiheita riittää kuitenkin kaikilla. Haasteita on ryhmäopetuksen järjestelyissä ja osalla opiskelijoista taas ei ole mahdollisuuksia harjoitella kotiolosuhteissa kunnolla. Myös näyttöjen toteuttaminen vaatii melkoisesti sopeuttamista ja joustoa, jotta nuorten valmistuminen turvataan. Etätyö voi myös pitkään jatkuessaan aiheuttaa omanlaisiaan henkisiä ongelmia niin opettajissa kuin oppilaissa. Tukea tullaan kevään mittaan tarvitsemaan tällä saralla varmasti paljon.
Koronatilanne on joka tapauksessa mahdollistanut musiikkialan perusteellisen digiloikan. Paluuta vanhaan tuskin enää on. Tilanne antaa myös mahdollisuuden uudenlaisten etäopintokokonaisuuksien kehittämiseen.
Pop & Jazz Konservatorion ja Turun konservatorion ja musiikkiopiston pilotoima Diginä musaduuniin -hanke osuu tässä mielessä myös mitä oivallisimpaan saumaan. Hanke testaa parhaillaan hyvin käytännönläheisesti työelämään tähtäävän digiopetusympäristön mahdollisuuksia konservatorioiden välillä. Näitä oppeja opettajat ja oppilaitokset voivat jatkossa hyödyntää laajemminkin. Koronakriisin aiheuttama digiloikka innostaa toivon mukaan koko alan vahvasti mukaan!
On ollut ilo kuulla erilaisia tunnelmia teiltä eri puolilta Suomea. Positiivinen usko tulevaisuuteen ja luottamus selviytymisestä on teillä kaikilla hyvin vahva. Se auttaa meitä kaikkia jaksamaan, yhdessä!
Toiminnanjohtaja
Taija Lähdetie
Suomen konservatorioliitto
