Suomen musiikkialan kokonaisarvo kasvoi yhdeksällä prosentilla vuonna 2024 ja ylitti nyt 1,4 miljardia euroa. Eniten kasvua syntyi elävän musiikin yksityissektorilla, mutta myös tekijänoikeus- ja äänitesektorit tuottivat aiempaa enemmän. Tiedot selviävät Music Finlandin tuoreesta Musiikkialan talous Suomessa 2024 -raportista.
Musiikkialan ydinsektorien – elävä musiikki, tekijänoikeudet, äänitteet sekä alan saamat avustukset – arvo oli nyt 932 miljoonaa euroa ja musiikkikoulutuksen 481 miljoonaa euroa. Ydinsektorit kasvoivat kaikkiaan 14 prosentilla.
Suurin musiikkialan ydinsektoreista on elävä musiikki, 655 miljoonaa euroa. Elävän musiikin yksityissektori kasvoi kaikkiaan 27 prosentilla ja sen arvo oli nyt 415 miljoonaa euroa. Elävän musiikin julkisella sektorilla puolestaan liikkui rahaa 239 miljoonaa euroa.
Äänitesektori kasvoi vuonna 2024 yhdeksällä prosentilla, ja sen vähittäismyynti voidaan nyt arvioida 134 miljoonan euron arvoon. Tekijänoikeuskorvaukset tuottivat 122 miljoonaa euroa eli kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän. Julkisen ja yksityisen tuen määrä musiikille oli sama kuin edellisvuonna, hiukan alle 37 miljoonaa euroa, mutta sektorin sisällä painopisteet muuttuivat: julkisen tuen määrä laski 17 prosentilla ja yksityisen tuen määrä vastaavasti kasvoi.
Musiikkikoulutus vahvistaa alan elinvoimaa ja jatkuvuutta
Ydinalueiden lisäksi musiikkialan arvoon lasketaan myös musiikkikoulutus, jonka taloudellinen merkitys voidaan nyt arvioida noin 481 miljoonaan euroon (477,5 miljoonaa euroa vuonna 2023).
Musiikin koulutuksella on keskeinen rooli suomalaisen musiikkialan taloudessa, ja musiikkikoulutuksen merkitys näkyy alan tulonmuodostuksessa, työllistävyydessä sekä taloudellisessa rakenteessa, esimerkiksi julkisen rahoituksen kokonaisuudessa. Koulutus tuottaa osaajia, yleisöjä ja monimuotoista kulttuurista pääomaa, jotka muodostavat perustan alan elinvoimalle ja kehitykselle.
Musiikkialan koulutuksen arvo koostuu seuraavista osioista:
- Ammatillinen koulutus: 15,4 miljoonaa euroa
- Ammattikorkeakoulut: 10,5 miljoonaa euroa
- Korkeakoulut: 29,2 miljoonaa euroa
- Perusopetus ja lukio: 207,6 miljoonaa euroa
- Taiteen perusopetus: 134,5 miljoonaa euroa
- Musiikkiin kohdistuva vapaa sivistystyö: 52,6 miljoonaa euroa
- Musiikkikoulutuksen muu liiketoiminta: 31 miljoonaa euroa
Taloudellisen arvon arvioinnissa on käytetty Visiosta vaikuttavuuteen 2030! -työryhmän kehittämää mallia, jonka avulla musiikkikoulutuksen laajuus ja rahoituksen vuosittaiset muutokset voidaan ottaa huomioon vertailukelpoisella tavalla. Malli pohjautuu Musiikkikoulutuksen visio 2030 -työssä muodostettuun kokonaiskuvaan koulutuksen rakenteista ja toimijoista. Uusimmat tiedot on kerätty vuosia 2023–2024 koskevista tilasto- ja asiantuntijalähteistä. Osittain uusimmassa arviossa käytetään edellisen vuoden lukuja, jotka päivitetään myöhemmin tilastoinnin tarkentuessa.
Raportti kokoaa musiikkialan taloudelliset virrat eri sektoreilta
Suomen musiikkialan kokonaisarvon osalta raportissa esitetään tulovirrat, jotka muodostuvat kuluttajien maksamista arvonlisäverollisista loppuhinnoista tai musiikin käyttäjien korvauksista. Esimerkiksi konserttien osalta mukaan on laskettu kuluttajien tapahtumaan käyttämät rahat lippuineen ja oheismyynteineen. Samoin äänitemyyntiin on arvioitu mukaan vähittäismyynnin kate. Eri sektorien väliset tulonsiirrot on vähennetty kokonaisarvosta.
Tutustu avainlukuun: Musiikkikoulutuksen arvo – Musiikkiala
Tutustu avainlukuun: Musiikkialan kokonaisarvo – Musiikkiala
Lue koko tutkimusraportti Music Finlandin sivuilta.
