Lausunto ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteiden asetuksen 24 §:n muuttamisesta
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/27138/2022
Suomen konservatorioliiton lausunto
Lausuntopalvelu 16.11.2022
Asetusehdotus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen 24 §:n muuttamisesta
Suomen konservatorioliitto kiittää mahdollisuudesta lausua asetuksen 24 §:n 3 momentin mukaisen voimaantulosäännöksen muutosehdotuksesta, mutta toteaa että asetus on monitulkintainen ja erityisesti freelancealoihin erikoistuneiden koulutuksen järjestäjien näkökulmasta varsin ristiriitainen.
Voimaantulosäännöstä ehdotetaan muutettavan siten, että osa-aikaisen työpaikalla tapahtuvan osaamisen hankkimisen osalta asetuksen työelämäpalautetta koskevaa säännöstä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vasta myönnettäessä varainhoitovuoden 2025 rahoitusta. Keskeisin syy tähän ovat tietojärjestelmän puutteet. Näin ollen varainhoitovuosien 2023 ja 2024 osalta osa-aikaisesta työpaikalla tapahtuvasta osaamisen hankkimista ei huomioitaisi lainkaan.
Musiikin ja tanssin freelancer-pohjaisen toimialan näkökulmasta ehdotus on ei ole yhdenvertainen, vaikka ehdotuksessa näin väitetään ja tämän vuoksi Konservatorioliitto vastustaa esitystä. Erityisen ongelmallisena näemme sen, että keskeisimpänä syynä muutokseen on asia, johon koulutuksen järjestäjät eivät ole voineet vaikuttaa.
Konservatorioliitto ja sen jäsenet ovat tuoneet esille ja keskustelleet Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön edustajien kanssa alan tilanteesta koulutussopimusjärjestelmän kehittämisen suhteen ja liiton edustaja on ollut myös mukana työelämäpalautteen kehittämisryhmässä. Liiton jäsenoppilaitokset ovat myös kehittäneet koulutussopimusjärjestelmää vahvasti viime vuosien aikana näiden keskusteluiden pohjalta.
Musiikkialan toimijoista 36 % toimii työelämässä freelancereina ja 27 % yrittäjinä (Taiteen ja kulttuurin barometri 2019, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore). Alamme toimintalogiikka perustuu vahvasti freelance-pohjaiselle työlle sekä osa-aikaisille ja monien päällekkäisten työsuhteiden verkostoille. Tästä syystä myös alamme koulutussopimukset eli esiintyvien taiteilijoiden esiintymistilaisuuksien järjestäminen, perustuu vahvasti osa-aikaisuuksiin. Kokoaikaisia ja pitkäkestoisia koulutussopimusjaksoja on mahdollista rakentaa vain harvoissa tapauksissa.
Musiikkialan monet koulutuksen järjestäjät ovat kuitenkin kehittäneet viime vuosien aikana koulutussopimusjärjestelmää systemaattisesti ja saaneet rohkaisevia tuloksia osa-aikaisten koulutussopimusten kokonaisuuksista. Työelämäpalautteen keskiarvojen mukaan alamme toimintamalleihin ollaan varsin tyytyväisiä työnantajien puolella.
Järjestelmän kehittäminen on ollut työlästä ja yksi iso vaikuttava tekijä tähän ovat olleet koronasulut, joiden myötä toimialamme suljettiin useisiin otteisiin vuosina 2020-2022 aikana. Koulutussopimuspaikkoja tarvitaan myös tavanomaisempiin aloihin verrattuna enemmän osa-aikaisuuksien ja projektimaisten työkokonaisuuksien vuoksi. Nyt toimialamme mahdollisuus työelämärahoitukseen evätään vuosilta 2023-2024.
Ongelmallista on myös, että osa-aikaisuuksien käyttöönoton siirron myötä emme tule näkemään millaisia rahoitustuloksia osa-aikaisista koulutussopimuksista olisi mahdollista saavuttaa.
Konservatorioliitto pyytää ottamaan huomioon, että mikäli ammatillisessa koulutuksessa halutaan vastata tulevaisuuden työelämän kehityslinjoihin, on tärkeää että järjestelmä ymmärtäisi paremmin epätyypillisten työsuhteiden ja ammattien toimintalogiikat. Osa-aikaiset, määräaikaiset ja useat rinnakkaiset osa-aikaiset työsuhteet eivät ole vain esittävien taiteiden alan arkea vaan enenevässä määrin myös muilla aloilla tyypillistä.
Tästä näkökulmasta huomioiden onko osa-aikaisuuden määrittely rahoituskriteerinä edes tarpeellinen? Etenkin, kun asian huomioiminen järjestelmätasolla on osoittautunut ongelmalliseksi. Koulutussopimusten määrän pitäisi riittää kriteerinä ja tällöin työssäoppimista syntyy erityyppisillä aloilla ja erilaisille opiskelijoille henkilökohtaistamismääräyksen kautta eri määriä.
Tämän muutosehdotus on jälleen yksi esimerkki siitä, miten järjestelmän monimutkaisuus saattaa osan toimialoista eriarvoiseen asemaan. Nykyinen rahoitusjärjestelmän monimutkaisuus heikentää ammatillisen koulutuksen kykyä huomioida erilaisia ja erilaista osaamista tuottavaa koulutusta.
Lisäksi haluamme kiinnittää huomiota opetus- ja kulttuuriministeriön antaman ohjeistuksen epämääräisyyteen. Päivälle 31.10.2022 kirjatussa ohjauskirjeessä todetaan sivulla 2: ”Työelämäpalautteesta on säädetty ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteasetuksissa (1244/2020 ja 905/2021). Tämän lisäksi parhaillaan lausuntokierroksella (19.10. – 16.11.2022) on ehdotus asetusmuutokseksi, jonka mukaan osa-aikaisen työpaikalla tapahtuvan osaamisen hankkimisen osalta työelämäpalautetta koskevaa säännöstä sovellettaisiin ensimmäisen kerran myönnettäessä varainhoitovuoden 2025 rahoitusta. Tämä tarkoittaisi, että vuosien 2023 ja 2024 rahoituksen laskennassa kaikki työpaikkajaksot olisivat kokoaikaisia”.
Ohjauskirjeestä syntyy epäselvyys siitä, myönnetäänkö kaikille työpaikkajaksoille rahoitus kokoaikaisten työpaikkajaksojen mukaan vai rajataanko osa-aikaiset pois. Pyydämme ystävällisesti tarkentamaan asiaa.
Lausunto Lausuntopalvelu.fi:ssä
