Blogi: Yhteiskunta ja yksilöt tarvitsevat enemmän sivistystä
Sivistys tarkoittaa esimerkiksi tiedon ja taidon sekä eettisen ja yhteiskunnallisen ajattelun tasapainoa. Sivistys on kulttuurin ja julkisen keskustelun ytimessä. Yhteiskunnalliset murrokset, esimerkiksi 1900-luvun poliittiset ääriliikkeet vasemmalla ja oikealla ovat haastaneet käsitystämme sivistyksestä ja kulttuurista mutta myös kasvatuksesta.
Suomalaisessa koulutuspolitiikassa käsityksemme sivistyksestä näyttää kaventuneen. 1980-luvulta lähtien sivistys on alkanut tarkoittaa yhä enemmän osaamista, jolla on haettu lisää tuottavuutta ja yhteiskunnan tehostamista.
Ammatillisen koulutuksen lakisääteiset tehtävät liittyvät väestön ammatillisen osaamisen kohottamiseen, ylläpitämiseen ja työelämän tarpeisiin. Tehtävänä on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Lukiolaisten parissa lainsäätäjä haluaa enemmän: tukea kasvua aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi.
Valtioneuvosto julkaisi joulukuussa luonnoksen koulutuspoliittiseksi selonteoksi, joka piirtää suuntaviivoja 2040-luvulle asti. Etenkin nyt on aika pohtia kasvatusta ja sivistystä koulutuspolitiikassa. Esimerkiksi kaventuneen käsityksen mukaisen sivistyksen tukeminen toisen asteen koulutuksen dualimallissa ei enää riitä.
Elämme globaalissa moninaisessa ajassa, jossa meidän on opittava elämään monimutkaisten ongelmien keskellä sekä pohtimaan ja ratkaisemaan niitä ennen kuin niistä tulee kriisejä.
Oppimiseen elämyksiä ja kokemuksia eikä vain yleissivistystä
Monipuolinen kulttuurielämä on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tärkeä osa. Kulttuurielämä tarjoaa yksilölle esimerkiksi sivistystä ja omien juurien tuntemista. Sivistys ei ole vain yleissivistystä vaan oppimista, johon sisältyy omakohtaisia elämyksiä, kokemuksia ja yhdessä tekemistä.
On huolestuttavaa, että kaventuneen sivistyskäsityksen keskellä taito- ja taideaineiden osuutta ja toimintamahdollisuuksia on viime vuosikymmeninä kavennettu moneen kertaan perusopetuksessa. Yritykset paikkailla taidekasvatuksen puutteita koulun kerhotunneilla koulupäivän jälkeen ovat riittämättömiä.
Taiteen perusopetus on suomalaisessa koulutusjärjestelmässä merkittävä osa, jonka mahdollisuuksia ja merkitystä taidekasvatuksen ja sivistyksen alueilla ei tunnisteta yhteiskunnassa riittävästi.
Suomen konservatorioliitto ry. nosti asiaa esille lausunnossaan 22.1.2021 koulutuspoliittisen selonteon luonnoksesta: “…painotuksen pitäisi yleisesti olla ensisijaisesti taiteen perusopetuksessa, sen saatavuuden sekä resurssoinnin kehittämisessä ja vasta tämän jälkeen kerhotoimintaan liittyvässä harrastustoiminnassa. Mikäli taiteen perusopetuksen maksullisuus on ongelma, julkista rahoitusta on lisättävä.”.
Ylös siiloista kohti joustavampia rakenteita
Koulutuspoliittinen selonteko tunnistaa, että nykyinen koulutusjärjestelmämme tukee eri koulutusasteiden välistä yhteistyötä heikosti. Konservatorioliitto ehdottaa, että “…kaikkien osapuolten, niin ministeriön, koulutuksen järjestäjien kuin työelämän, vastuu tulisi huomioida prosessissa yhteistyössä ja pakottamatta. Ministeriön toiminta on tällä hetkellä hyvin siiloutunutta eikä se tue riittävästi rahoitusjärjestelmällä ja säädöksillä koulutusasteiden välistä yhteistyötä.”.
Huomattava osa musiikkialan ammatillisen koulutuksen opiskelijoista jatkaa korkeakouluopintoihin. Konservatorioliiton lausunto nostaa esille laajan koulutuspoliittisen kehittämistarpeen. Jotta yksilö voisi opiskella ja sivistyä monipuolisesti, koulutusjärjestelmän pitäisi olla joustavampi. Rakenteiden ja rahoitusjärjestelmän pitäisi kannustaa voimavarojen kokoamiseen eikä siilouttaa niitä hallinnollisten muurien taakse.
Esimerkiksi konservatoriot kaipaavat taloudellisia kannustimia kehittää taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen koulutusjatkumoa.
Yhtenäiskulttuurista moninaiseen Suomeen
Koulutusjärjestelmämme on jatkossa onnistuttava paremmin kasvatus- ja sivistystehtävissään, jotta kehittyisimme vuorovaikutteisena moninaisena yhteiskuntana. Yhtenäiskulttuurimme on jo murentunut, mutta jotain paljon moniulotteisempaa on kasvamassa ja kehittymässä tilalle.
Musiikkioppilaitoksessa muutos voisi tarkoittaa paljon nykyistä eurooppalais- ja afroamerikkalaistaustaista musiikkikasvatusta laajempia kulttuurisia lähtökohtia, aitoa uteliaisuutta, dialogia ja vuorovaikutusta erilaisten kulttuuriperintöjen välillä.
Kasvatuksessa ja sivistyksessä on onnistumisen avaimet siihen, että yhteiskuntamme kasvaa ja kehittyy onnellisesti ja rauhallisesti eikä uhkien ja kriisien kautta.
Juha Järvinen
puheenjohtaja
Suomen konservatorioliitto ry.
Lähteitä:
Lahti, Veli-Matti & Mero, Pia. 2020. Sivistyksen tarina elää ajassa. Sitra.
Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017
Koulutuspoliittinen selonteko 2020 Lausuntopalvelussa
Suomen konservatorioliitto ry:n lausunto 22.1.2021 koulutuspoliittisesta selonteosta
Kuva: Tuomas Kourula
